Rakkoja jalkapohjissa

Eilen yli puolet mun työajasta meni kävellessä. Lapset tykkää nukkua vaunuissa ja ne tykkää siitä, kun vaunuja työnnetään... Aamulla työntelin vaunuja tunnin kun pienempi lapsi nukkui. Päivemmällä isompi lapsi nukkui, ja näillä se menee niin, että mitä isompi lapsi, sitä isommat unet.... Kolmessa tunnissa tuli lähitienoo tutuksi. Onneksi olin kaukaa viisas ja mulla oli lenkkarit. Ja sporttivaatteet, jotta tuntisin olevani urheilullinen. 

Aamulla heräsin pirteenä ja olin täysissä pukeissa syömässä aamupalaa jo puol ysiltä. Hostäitiä jaksaa ihmetyttää nää mun aikaiset viikonloppuaamut. Sanoin sille, et ens viikonloppuna aion olla vaan kotona, eli se näkee mua vasta puolen päivän aikoihin. Tai sillon kun tulee nälkä. Tänään olin kuitenkin sopinut tapaamisen kymmeneksi erään suomalaisen kanssa. Päivä meni Lontoon keskustassa seikkaillessa. Ekaa kertaa mä sain olla turistioppaana täällä! 

Mun uus paras ystävä on Fat Gay Vegan. Sieltä bongasin Essential Vegan -ruokapaikan, joka aikoo huomisen jälkeen muuttaa keittiönsä toiseen paikkaan. Koska en tiennyt, olisinko täällä vielä kun uusi keittiö avataan, päätettiin suunnata Shoreditchiin syömään. Ruokapaikka oli Shoreditch Pumpissa, joka on ennen ollut bensa-asema. Nykyään se on täynnä katuruokaa tarjoavia kojuja. Tilasin hampurilaisen ja voin kertoo, että se oli paras hampurilainen, jonka oon ikinä syönyt. Ainoo miinus oli koko. Olisin voinut syödä paljon enemmän. Lisäksi tyyppi kojussa oli mielettömän suloinen, jutusteltiin samalla kun mun hampurilainen valmistui. Hän jopa arvas mun olevan suomalainen, koska mulla on kuulemma suomalaiset kasvonpiirteet (mitähän se sitten ikinä tarkottaakaan). 

Syömisen jälkeen päädyttiin hengailemaan Westminster Abbeyn liepeille, josta lähdettiin kävelemään Buckingham Palacelle. Täytyy mennä joku päivä katsomaan vartijoiden vaihtoa. Jos jaksaa. 

Tykkäsin niin paljon Brixtonista, että halusin näyttää sen uudelle toverilleni. Oikeasti mulla oli kans taka-ajatuksia, nimittäin halusin päästä siihen ihanaan kuppikakkukahvilaan. Opin sen edellisestä kerrasta, ettei kannata ottaa mitään kovin suurta. Kysyin myyjältä suosituksia, ja päädyin Jaffa-muffinssiin. Onneks en asu aivan Brixtonin tuntumassa, menis monen tunnin kävelylenkit ihan hukkaan. Jos jotakuta ystäväistä huvittaa vierailla mun luona täällä, niin voidaan käydä kaikissa mun lemppariruokapaikoissa. Mitä niitä nähtävyyksiä kiertelemään, nehän näkee kuvista.

Päivän päätteeks suuntasin Primarkiin. Nyt mulla on kolme paria Frozen-sukkia. Eli aika tosi onnistunut lauantai.